Sinänsä on tietenkin hyvä varautua kasvuun, mutta kaupungin toteutettavat toiminpiteet on syytä harkita realistiselta pohjalta. Rymättylän ja Merimaskun väestömäärän kasvuun on varauduttava, jotta palvelut voidaan säilyttää. Luonnonmaalla on hyvä edetä vaiheittain - k-y-lautakunnassa eilen (9.5.) käsitelty Kukolanvainion pientaloalue on voitava toteuttaa jo lähivuosina. Mutta Naantalin keskustan kasvua ei ole realistista mitoittaa rakennemallin maksimin mukaiseksi ja Humaliston osalta on edelleen kriittisyys paikallaan.

Reipasta kasvua on kyllä odotettavissa Isosuon kaatopaikalla, jos Turun seudun jätehuollon ympäristölupa-anomus hyväksytään. Vuotuinen jätemäärä haluttaisiin kasvattaa 84 100 tonnista 433 600 tonniin!! Melkoista rekkarallia tulossa kapeille teille! Tällä vauhdilla 50 metrin korkuinen jätevuori rakentuisi täyteen kahdeksassa vuodessa - mitäs sitten tehdään? Onko ylimalkaan järkevää sijoittaa koko Lounais-Suomen jätteet matkailukaupunki Naantaliin - kenen idea? Miksi ei asiasta tunnu kenelläkään Naantalissa olevan tietoa??

ps. Naantalin vihreiden ryhmän mielestä Naantalikin tarvitsee oman ilmasto-ohjelman. Onkohan Raisiossa jo sellainen? Jätimme asiasta valtuustoaloitteen, joka on luettavissa kaupungin päätöksenteko-sivuilta  ja myös allekirjoittaneen kotisivulta www.jarkkokanerva.fi 

Naantalin seudun vihreät kehittää yhteistyötä Raision vihreiden kanssa. Yhteistyö jatkuu näillä näkymin ainakin kunnallisvaaleihin asti. Jäsenmäärämme on mukavasti nousussa varmaan suurelta osalta Pekka Haaviston onnistuneen kampanjan ansiosta. Raisiossa maksaneita jäseniä on nyt kymmenen ja Naantalissa tuplasti sen verran.

Mikäli vihreät asiat ovat sinulle tärkeitä ja olet kiinnostunut paikallistason toiminnasta, olet lämpimästi tervetullut mukaan! Paikallisella tasolla voidaan vaikuttaa oman lähiympäristön asioihin. Ajattele globaalisti - toimi paikallisesti! Kokoonnumme yleensä kerran kuussa, ja olet tervetullut myös kokouksiimme.

Kevätkokouksessa 25.4. valittiin edustajat piirikokoukseen Paimioon 28.4 ja suunniteltiin kunnallisvaalikampanjaa. Osallistumme ainakin Naantalin Unikeon kestehin ja Raisio-päivän tapahtumiin.  Kansanedustajavierailukin on tulossa elokuussa ja muutakin ohjelmaa kehitellään. Mahdollisesti saamme myös ympäristöministeri Ville Niinistön käymään paikkaseudulla. Seuraava kokous on Raisiossa 15.5. klo 19 vapaa-aikakeskus FRII:ssä os. Hulvelankatu 35. Siitä on tiedotettu erikseen jäsenille. Kahvia tai teetä keiteltäneen, ehkä jotain pullaakin (?) löytyy.Voit lähettää meille sähköpostia allekirjoittaneiden sähköpostiin.
pj. Jarkko Kanerva, sp. jarkko.kanerva(at)naantali.fi
www.jarkkokanerva.fi

Vpj. Leena Haanpää sp. haanpleena(at)gmail.com

Siht. Pirjo Turunen sp. pirjotur(at)mail.com

Rahastonhoitaja Ilona Lilja-Kurkela sp. ilona.lilja(at)gmail.com Hallitus 2012:

pj. Jarkko Kanerva, Naantali, vpj. Leena Haanpää, Naantali, siht. Pirjo Turunen, Raisio, taloudenhoitaja Ilona Lilja-Kurkela, Naantali. Muut jäsenet: Henna Junttila,  Kaarina Kanerva, varajäsenet Paul Brück ja Tutta Uurasmaa.

pj. Jarkko Kanerva, sp. jarkko.kanerva(at)naantali.fi
www.jarkkokanerva.fi

Juhlallisesti seinälle heijastetttiin tieto siitä, että Turussa käy työssä yli 40% Raision, Kaarinan, Ruskon, Maskun ja Naantalin työssäkävijöistä. Alla oikeita lukuja:

Rusko 51,0, Kaarina 49,8, Lieto 49,2, Raisio 48,2, Masku 43,0 ja Naantali 37,6%.

Vanhanaikaisen Elon laskuopin mukaan Naantalin 37,6 on alle 40 ja (unohtuneen Liedon) 49,2% on aika reilusti yli 40. Huomionarvoinen - esittämättä jätetty - tieto on se, että Raision (65,6) ja Naantalin (59,3%) asukkaiden asioinneista reilusti yli puolet suuntautuu omaan kuntaan eikä Turkuun -Liedossa sensijaan vain 46,2, Kaarinassa 34,0, Maskussa 35,7 ja Ruskolla 24,5%. Pysytään faktoissa ja keskustellaan yhteistyöstä, ei liitoksista! Ja jos lukuja esitetään, esitetään oikeita lukuja!

———————–

Kuntalaiskyselyssä raisiolaisista selvä enemmistö, 75,79% yli 2800 vastaajasta kannatti itsenäistä Raisiota, 18,15% liitosta läntisten kuntien (Masku, Rusko, Nousiainen, Naantali, Mynämäki) kanssa ja 6,06% Turku-keskeistä liitosta.

Naantalilaisista vastaajista 90,76% kannatti itsenäisen Naantalin säilyttämistä. 5,50% oli valmiita kuntajakoselvitykseen ilman ennalta määrättyjä tavoitteita. Turku-keskeiseen liitosselvitykseen osallistuisi 2,60% ja 1,13% yhteensä 2045 vastaajasta piti asiaa merkityksettömänä. Tältä pohjalta lienee valtuuston helppo ottaa kantaa asiaan 11.4. pidettävässä ylimääräisessä kokouksessa.

Jarkko Kanerva

Tavoitteena on satojen miljoonien säästöt. Hallintomenoja karsimalla Saaristo-Naantali sai säästöjä aikaan vajaat 0,5% - siitä ei valtakunnan tasollakaan satja miljoonia synny! Isoja säästöjä saadaan aikaan vain palveluja voimakkaasti karsimalla. Samalla päädyttäisiin siihen, että kansalaisia ei Suomessakaan enää turhaan vaivata päätöksentekoon osallistumisella vaan kasvava byrokratia huolehtii ikävien säästöpäätösten toteutuksesta!

Kuntauudistus saa oikeusoppineilta kovaa kritiikkiä Oikeusoppineet arvostelevat kovin sanoin hallituksen tapaa hoitaa kuntauudistusta. Keskeinen kritiikin kohde on parlamentarismin ohittaminen; yli vaalikausien menevää uudistusta ei pitäisi toteuttaa ilman parlamentaarista valmistelua. Kritiikkiä saa myös kuntien koon nostaminen keskiöön ilman, että samalla puhutaan kunnallisesta demokratiasta, kuntien tehtävistä tai tehtävien jaosta sekä rahoituksesta ja valtionosuusjärjestelmästä.  Oikeusoppineiden puheenvuorot on julkaistu Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS:n) kuntauudistusta käsittelevässä kirjasarjassa  1.3. Linkin löydät feisbuukista tai googlaamalla! 

Pekka Haaviston loppukiri ei riittänyt. Naantalissa Haavisto sai 32,1 % äänistä, ennakkoäänistä 29 %, vaalipäivänä annetuista äänistä sentään 36 %. Helsingissä Haavisto voitti vaalipäivän äänissä Niinistön, mutta kokonaisuutena Niinistön voitto oli selvä! Oliko nimi enne: niinipuu on aika tavalla kovempaa kuin haapa.

Kansa on puhunut, toivotetaan valitulle presidentille menestystä hankalassa tehtävässä!

Joulukuun valtuusto 12.12. ei uskaltanut piiruakaan muuttaa kaupungin budjetista, vaikka monissa puheenvuoroissa vahvasti epäiltiin sen toteutumismahdollisuuksia. Varovaisen veronkorotuspäätöksen jälkeen kaupunginhallitus tasapainotti budjettia nostamalla sataman  tuottoarviota 200 000 eurolla (kuka uskoo sen toteutuvan?) ja leikkelemällä eri kohteista palvelujen ostoon tarvittavia määrärahoja. Maanhankintaan lisättiin 300 000 euron määräraha, mikä todennäköisesti on tarpeen, jos kaupungin kasvun edellytykset halutaan turvata.

Kalevanniemen koulun jo vuosia odotettu remontti siirtyi taas vuodella eteenpäin, vain välttämättömät pikkukorjaukset tehdään. Kultuurin ystävät eivät vieläkään saa käyttöönsä toimitilaa; päiväkotiasiaa hoidetaan tilapäisratkaisuin vanhaa Raatihuonetta muuttamalla. Täällä Naantalissa ei vaan suostuta tajuamaan ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin suhdetta terveyteen ja jaksamiseen. Paul Brück (vihr.) käytti asiasta ansiokkaan puheenvuoron.

Väestön ikääntymiseen varaudutaan sanallisesti monessa kohdassa budjetin perusteluissa (”ennaltaehkäisevään työhön panostetaan” terveyspalveluissa ja hoito- ja vanhuspalveluissa), mutta konkreettiset toimet puuttuvat. Tätä kritisoin omassa puheenvuorossani. Myös Hannu Raittolan (vas.) ehdotus uimahallilippujen hinnan alennuksesta eläkeläisille, jota vihreät kannattivat, äänestettiin kokoomuksen, demarien ja keskustan voimin nurin - kustannusarvio olisi ollut 24 000 euroa. Ja Nunnalahden talviuimarit - ikäihmisiä hekin - saavat edelleen liukastella jäätyneellä laiturilla ilman lämmitysmattoa. - Ilmeisesti ei ole huomattu, että 65 vuotta täyttäneiden määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut tuhannella (80%). Parikymmentä uutta vanhainkotipaikkaa ei tässä pitkälle riitä!

Unikeon korttelin asemakaava läpäisi nyt valtuustokäsittelyn. Kaupunginhallitus hautoi asiaa miltei vuoden - ja keskustan kehitys on seisonut. Asemakaavan muutoksella uudisrakennuksen räystäskorkeus määrätään samaksi, mikä on “Valintatalon korttelissa”. Tullikadun puolelle tavoitellaan katettua jalkakäytävää, joka helpottaisi esimerkiksi matkaa terveyskeskuksesta apteekkiin tai pankkiin.  Tämä kaava ei pilaa maisemaa.

Linja-autoaseman kortteli sen sijaan on maiseman väljyyden ja koko keskusten ilmeen kannalta avainasemassa. Jännityksellä odotetaan, mitä siihen halutaan rakentaa.

JUNANRATAA VAUHDITETTIIN

Maakuntavaltuustossa käsiteltiin samaisena päivänä 12.12.11. SALO-LOHJA-radan vaihemaakuntakaavaa. Vihreät totesivat, että valittu linjaus on todennäköisesti vähiten haitallinen. Turun seudun kehityksen ja ilmastotavoitteiden toteutumisen takia pyrimme kiirehtimään toteutusta ja tavoitevuodeksi asetettiin 2025 (eikä 2030). Näin myös valitettavat haittavaikutukset epävarmuudessa eläville alueen asukkaille jäisivät mahdollisimman lyhytaikaisiksi. Maakuntavaltuusto hyväksyi esittämäni ponnen. Hyvä niin.

JK

Veroprosentteja nostettiin varovasti. Kaupunginjohtajan esitys kunnallisveroprosentin nostosta yhdellä prosenttiyksiköllä ei mennyt läpi kaupunginhallituksessa eikä valtuustossa. Esitetty muutos olisi tuonut kaupungin kassaan lisätuloja kolmisen miljoonaa. Kokoomuksen ja demarien sopima puolta pienempi korotus jätti budjettiesitykseen puolentoista miljoonan euron aukon, jota yritetään paikata säästöillä ja/tai lisälainan otolla. Vihreiden mielestä Samuli Santalahden (kesk.) esittämä 18,00 prosentin verotus olisi vielä ollut riittävän alhainen ja säästökuuri ei olisi tullut liian tiukaksi, mutta kokoomus ja demarit kaatoivat tämän.

Samoin kaatui Santalahden esitys siitä, että kiinteistöveroa ei koroteta. Naantalin kiinteistöverohan on selvästi yli maan keskiarvon ja korotusta vastustivat myös vihreät. Meidän mielestämme kiinteistöveron nosto saattaa vähentää uusien asukkaiden ja yritysten tuloa Naantaliin ja samalla estää työpaikkojen saantia.

On tietysti hyvä, että suunnitelmia nyt tehdään pitkällä tähtäyksellä. Vähän kuitenkin mietityttää, miksi prosessi on määritelty epäviralliseksi : kritiikki voidaan torjua “eihän tämä ole sitovaa”-väitteillä ja kuitenkin hetken päästä vedotaan siihen, että näinhän on jo päätetty, valituksille ei jää tilaa. 

Kun puhutaan “Pikkukaupunki“-mallista, syntyy helposti mielikuva siitä, että kaupunkikuva jää suunnilleen ennallee. Ei varmaankaan jää, jos keskustan lähituntumaan sijoittuu 4500 lisäasukasta. Se ei ole ongelmatonta.

“Saaristokaupunki“-malli kuullostaa houkuttelevalta, mutta pystytäänkö sekä Rymättylään että Merimaskuun sijoittamaan yli 1000 uutta asukasta järkevän palveluverkon ja tehokkaan kunnallistekniikan piiriin?

“Siltakaupungissa” kasvun painopisteeksi ajatellaan Luonnonmaan ja Merimaskun suuntaa keskustan ohella. Rymättylä näyttää siinä jäävän sivuun kehityksestä. Merimaskuun taas saattaa syntyä sellainen väestökeskittymä, jolle nykyiset palvelut eivät riitä - tarkoittaako se jatkuvaa sukkulointia keskustaan, vai rakennetaanko merkittävästi uusia palveluja?

Kaikissa malleissa on ongelmia, mallit ovat kärjistettyjä. Järkevää harkintaa tarvitaan, eikä ole syytä jumittua suoraan jonkin mallin taakse. Ratkaisut on tehtävä koko itsenäisen Naantalin kehitystä ajatellen.    

Talousarvion osavuosikatsaus, jossa todettiin lisälainan lisätarpeeksi 2,6 miljoonaa sai aikaan vielä vähemmän puheenvuoroja. Lindström vaati jälleen kerran tiukkaa menokuria, Santalahti puolestaan kritisoi sitä, että ulkoisten tekijöiden aiheuttamien sairaanhoito- ja sosiaalimenojen n. 1,7 miljoonan euron menolisäysten lisäksi kaupungin omien toimien takia jää merkittäviä tuloja saamatta viivästyneiden kaavoitusratkaisujen takia. Tässä oli helppo yhtyä Santalahden näkemykseen. Mihin unohtui Unikeon korttelin kaava? Kaupungin keskusta ränsistyy! Totesin, myös että lisävelan otossa alkaa tulla raja vastaan ja veroprosentin nostoa joudutaan harkitsemaan.Taija Terä halusi aloitteellaan pidennystä jäähallien käyttöaikaan. Hannu Raittola vaati ikäihmisille alennuksia Raision ja Turun uimahallien lippuihin ja matkoihin – siihen oli helppo yhtyä kun itse olen aikaisemmin esittänyt vanhusväestön omaehtoisen terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen tukemista.

- kaupungin profiilia ei saa pilata liian tiiviillä ja korkealla rakentamisella                    - erityisen tärkeä on näkymä Kuparivuoren suuntaanAurinkotieltä tultaessa
- joukkoliikenteen yhteydet ydinkeskustaan on huomioitava 
- linja-autoasema tarvitsee tilaa myös tilausajoliikenteelle

Turun seudun energiaratkaisu on tulossa seuraavalle kierrokselle. Vaikka Turun vihreät ovat omasta näkökulmastaan voimakkaasti kritisoineet ratkaisua, on täsmennetyssä mallissa kuitenkin otettu huomioon myös vihreitä arvoja, jopa melko tarkkaan siinä muodossa, minkä Naantalin valtuusto keväällä hyväksyi vihreiden esittämän ponnen mukaisesti:

“Vanhan sopimuksen kohdan 2.2 sopimustekstiä on muutettu uuden sopimuksen kohdassa 2.6 siten, että osapuolet päättävät tuotantokapasiteetin toteuttamisesta vuoden 2012 aikana…, Tähän kohtaan on myös lisätty, että uusi tuotantokapasiteetti tulisi toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla ja että pyritään hiilen käytön oleellisen vähentämiseen, maakaasun käyttömahdollisuuksien selvittämiseen sekä hiilidioksidineutraalien, erityisesti kotimaisten polttoaineiden käytön lisäämiseen.”