Naantalin seudun vihreat

TOINEN KIERROS ON TULOSSA!

Kahtia jakautuvassa maailmassa ja Suomessa tarvitaan yhteistyön presidenttiä, joka osaa sovitella eri intressiryhmien ajatukset yhteen. Pekka Haavisto on kykynsä osoittanut lukuisissa hankalissa kansainvälisissä sovittelutehtävissä. Tulevissa maailman ympäristö- ja/tai ruokakriiseissä olisi hyvä, että Suomesta löytyisi kykenevä valtionpäämies auttamaan ratkaisujen hakemisessa - paikalliset kriisit laajenevat nykyään helposti maailmanlaajuisiksi! Pekka on vaalitenteissä osoittanut, että hankalatkaan kysymykset tai tapahtumat eivät häntä saa pois tolaltaan. 

Uudessa tilanteessa tarvitaan uuden aikakauden presidenttiä. Menneeseen ei pidä takertua, Lipposen ja Väyrysen vuoro meni jo, se nähtiin. Haaviston kannatuksen reipas nousu varsinaisena vaalipäivänä lupaa hyvää. Helsingissä Haavisto voitti vaalipäivän äänissä Niinistön! Näin saatiin Pekka toiselle kierrokselle, ja katsotaan miten toisella kierroksella käy, kun päästään puhumaan isoista asioista!

Myönnetään Niinistön ansiot tiukkana talouskurin pitäjänä, mutta se ei kuulu presidentin toimivaltaan. Ulkopolitiikassa molemmilla on kokemusta, mutta Haaviston vahvuutena on ollut EU:n ulkopuolella tapahtuva toiminta, joka on presidentin ensisijaisella vastuulla. Ympäristökysymysten noustessa yhä enemmän etualalle näkyykin sitten Haaviston selvä etulyöntiasema! Eiköhän valita paras mies koko kansan presidentiksi!

ps. Kampanjan rahat menivät jo. Lisää tarvitaaan!

Joulukuun valtuusto 12.12. ei uskaltanut piiruakaan muuttaa kaupungin budjetista, vaikka monissa puheenvuoroissa vahvasti epäiltiin sen toteutumismahdollisuuksia. Varovaisen veronkorotuspäätöksen jälkeen kaupunginhallitus tasapainotti budjettia nostamalla sataman  tuottoarviota 200 000 eurolla (kuka uskoo sen toteutuvan?) ja leikkelemällä eri kohteista palvelujen ostoon tarvittavia määrärahoja. Maanhankintaan lisättiin 300 000 euron määräraha, mikä todennäköisesti on tarpeen, jos kaupungin kasvun edellytykset halutaan turvata.

Kalevanniemen koulun jo vuosia odotettu remontti siirtyi taas vuodella eteenpäin, vain välttämättömät pikkukorjaukset tehdään. Kultuurin ystävät eivät vieläkään saa käyttöönsä toimitilaa; päiväkotiasiaa hoidetaan tilapäisratkaisuin vanhaa Raatihuonetta muuttamalla. Täällä Naantalissa ei vaan suostuta tajuamaan ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin suhdetta terveyteen ja jaksamiseen. Paul Brück (vihr.) käytti asiasta ansiokkaan puheenvuoron.

Väestön ikääntymiseen varaudutaan sanallisesti monessa kohdassa budjetin perusteluissa (”ennaltaehkäisevään työhön panostetaan” terveyspalveluissa ja hoito- ja vanhuspalveluissa), mutta konkreettiset toimet puuttuvat. Tätä kritisoin omassa puheenvuorossani. Myös Hannu Raittolan (vas.) ehdotus uimahallilippujen hinnan alennuksesta eläkeläisille, jota vihreät kannattivat, äänestettiin kokoomuksen, demarien ja keskustan voimin nurin - kustannusarvio olisi ollut 24 000 euroa. Ja Nunnalahden talviuimarit - ikäihmisiä hekin - saavat edelleen liukastella jäätyneellä laiturilla ilman lämmitysmattoa. - Ilmeisesti ei ole huomattu, että 65 vuotta täyttäneiden määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut tuhannella (80%). Parikymmentä uutta vanhainkotipaikkaa ei tässä pitkälle riitä!

Unikeon korttelin asemakaava läpäisi nyt valtuustokäsittelyn. Kaupunginhallitus hautoi asiaa miltei vuoden - ja keskustan kehitys on seisonut. Asemakaavan muutoksella uudisrakennuksen räystäskorkeus määrätään samaksi, mikä on “Valintatalon korttelissa”. Tullikadun puolelle tavoitellaan katettua jalkakäytävää, joka helpottaisi esimerkiksi matkaa terveyskeskuksesta apteekkiin tai pankkiin.  Tämä kaava ei pilaa maisemaa.

Linja-autoaseman kortteli sen sijaan on maiseman väljyyden ja koko keskusten ilmeen kannalta avainasemassa. Jännityksellä odotetaan, mitä siihen halutaan rakentaa.

JUNANRATAA VAUHDITETTIIN

Maakuntavaltuustossa käsiteltiin samaisena päivänä 12.12.11. SALO-LOHJA-radan vaihemaakuntakaavaa. Vihreät totesivat, että valittu linjaus on todennäköisesti vähiten haitallinen. Turun seudun kehityksen ja ilmastotavoitteiden toteutumisen takia pyrimme kiirehtimään toteutusta ja tavoitevuodeksi asetettiin 2025 (eikä 2030). Näin myös valitettavat haittavaikutukset epävarmuudessa eläville alueen asukkaille jäisivät mahdollisimman lyhytaikaisiksi. Maakuntavaltuusto hyväksyi esittämäni ponnen. Hyvä niin.

JK

Valtuusto käsitteli tällä kerralla vain muutamia asioita. Ensimmäinen äänestys syntyi kaupungin matkailustrategiasta. Paul Brück  (vihr.) ehdotti asian palauttamista uuteen valmisteluun, sillä meidän vihreiden mielestä matkailun kehittämiseen tulisi paneutua kunnolla. Nyt viiden tekstisivun mittainen kirjoitelma ei sisältänyt juuri mitään uusia avauksia. Dennis Livson (sit./Muumimaailma) kannatti esitystämme, mutta kokoomus, demarit ja osa keskiryhmistä piti ohjelmaa riittävän hyvänä. Hävisimmekin kirkkaasti 7-36. Isot valtuustoryhmät omaksuivat jälleen kumileimasimen roolin - mikä on kirjoitettu se on kirjoitettu ja sillä hyvä!

Veroprosentteja nostettiin varovasti. Kaupunginjohtajan esitys kunnallisveroprosentin nostosta yhdellä prosenttiyksiköllä ei mennyt läpi kaupunginhallituksessa eikä valtuustossa. Esitetty muutos olisi tuonut kaupungin kassaan lisätuloja kolmisen miljoonaa. Kokoomuksen ja demarien sopima puolta pienempi korotus jätti budjettiesitykseen puolentoista miljoonan euron aukon, jota yritetään paikata säästöillä ja/tai lisälainan otolla. Vihreiden mielestä Samuli Santalahden (kesk.) esittämä 18,00 prosentin verotus olisi vielä ollut riittävän alhainen ja säästökuuri ei olisi tullut liian tiukaksi, mutta kokoomus ja demarit kaatoivat tämän.

Samoin kaatui Santalahden esitys siitä, että kiinteistöveroa ei koroteta. Naantalin kiinteistöverohan on selvästi yli maan keskiarvon ja korotusta vastustivat myös vihreät. Meidän mielestämme kiinteistöveron nosto saattaa vähentää uusien asukkaiden ja yritysten tuloa Naantaliin ja samalla estää työpaikkojen saantia.

Naantalissa on lähiaikoina ratkaisuvaiheessa isoja asioita. Keskustan rakennemalli - ei sitova, mutta varmasti ohjaava “epävirallinen” asiakirja - tulee määräämään keskustamme ulkomuodon lähivuosiksi ja ehkä vuosikymmeniksi. Samaan aikaan hahmotellaan koko kaupungin kehitysta yleiskaavan tyyppisesti maankäytön kehityskuvassa - “ei sitovasti” -tähtäimenä vuosi 2035.

On tietysti hyvä, että suunnitelmia nyt tehdään pitkällä tähtäyksellä. Vähän kuitenkin mietityttää, miksi prosessi on määritelty epäviralliseksi : kritiikki voidaan torjua “eihän tämä ole sitovaa”-väitteillä ja kuitenkin hetken päästä vedotaan siihen, että näinhän on jo päätetty, valituksille ei jää tilaa. 

Kun puhutaan “Pikkukaupunki“-mallista, syntyy helposti mielikuva siitä, että kaupunkikuva jää suunnilleen ennallee. Ei varmaankaan jää, jos keskustan lähituntumaan sijoittuu 4500 lisäasukasta. Se ei ole ongelmatonta.

“Saaristokaupunki“-malli kuullostaa houkuttelevalta, mutta pystytäänkö sekä Rymättylään että Merimaskuun sijoittamaan yli 1000 uutta asukasta järkevän palveluverkon ja tehokkaan kunnallistekniikan piiriin?

“Siltakaupungissa” kasvun painopisteeksi ajatellaan Luonnonmaan ja Merimaskun suuntaa keskustan ohella. Rymättylä näyttää siinä jäävän sivuun kehityksestä. Merimaskuun taas saattaa syntyä sellainen väestökeskittymä, jolle nykyiset palvelut eivät riitä - tarkoittaako se jatkuvaa sukkulointia keskustaan, vai rakennetaanko merkittävästi uusia palveluja?

Kaikissa malleissa on ongelmia, mallit ovat kärjistettyjä. Järkevää harkintaa tarvitaan, eikä ole syytä jumittua suoraan jonkin mallin taakse. Ratkaisut on tehtävä koko itsenäisen Naantalin kehitystä ajatellen.    

Naantalin valtuusto selvitti lokakuun kokouksensa 35 minuutissa, miltei ennätyksellinen nopeasti. Turun seudun energiasopimus ja kaukolämpöverkon vuokraus Turku Energialle kirvoitti sentään viisi puheenvuoroa. Kokoomuksen Jan Lindström kiitteli hyvää sopimusta samoin kuin demarien Lauri Laine. Tyytyväisiä olivat nyt myös keskustan Samuli Santalahti ja jopa vasemmiston Hannu Raittolakin.  Vihreiden hyväksynnän sopimus sai, koska siihen oli lisätty seuraava kohta: ”Osapuolten tavoitteena on toteuttaa uusi tuotantokapasiteetti parhaalla mahdollisella tavalla ja pyrkiä ratkaisussa ympäristövaikutusten, toiminnan taloudellisuuden ja edullisen energian tuottamisen kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Tällöin pyritään hiilen käytön oleelliseen vähentämiseen, maakaasun käyttömahdollisuuden selvittämiseen sekä hiilidioksidineutraalien, erityisesti kotimaisten polttoaineiden käytön lisäämiseen.” Teksti on melko suoraan samansisältöinen, kuin vihreiden Naantalin valtuustossa esittämä ponsi. Omassa puheenvuorossani totesin, että yhteistyö, vaihtoehtojen monipuolisuus ja taloudellisuus ovat hyviä asioita ja sopimustekstin pohjalta ei ainakaan saastuttavin vaihtoehto eli turpeen käyttö olennaisesti kuulu ratkaisuun.

Talousarvion osavuosikatsaus, jossa todettiin lisälainan lisätarpeeksi 2,6 miljoonaa sai aikaan vielä vähemmän puheenvuoroja. Lindström vaati jälleen kerran tiukkaa menokuria, Santalahti puolestaan kritisoi sitä, että ulkoisten tekijöiden aiheuttamien sairaanhoito- ja sosiaalimenojen n. 1,7 miljoonan euron menolisäysten lisäksi kaupungin omien toimien takia jää merkittäviä tuloja saamatta viivästyneiden kaavoitusratkaisujen takia. Tässä oli helppo yhtyä Santalahden näkemykseen. Mihin unohtui Unikeon korttelin kaava? Kaupungin keskusta ränsistyy! Totesin, myös että lisävelan otossa alkaa tulla raja vastaan ja veroprosentin nostoa joudutaan harkitsemaan.Taija Terä halusi aloitteellaan pidennystä jäähallien käyttöaikaan. Hannu Raittola vaati ikäihmisille alennuksia Raision ja Turun uimahallien lippuihin ja matkoihin – siihen oli helppo yhtyä kun itse olen aikaisemmin esittänyt vanhusväestön omaehtoisen terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen tukemista.